Aamuyöstä tein jotain mitä en ole koskaan ennemmin tehnyt. Jätin koiranäyttelyn väliin, vaikka koiran olin sinne ilmoittanut. Miksikös näin? No pennut..

Ne ovat kunnostautuneet yö riehunnassa ja yö kiljumisessa. Ne pitivät huolen että mä sain noin 3 tuntia unta ja sitten olisikin pitänyt lähteä ajamaan Lappeenrantaan. Kovasti taistelin itseni kanssa, ja päätin jäädä kotiin.

Nukuin hyvin ja pitkään sitten aamusta. :)

Päivälläpäätin vuorenvarmasti että nyt pennut saa sellaisen väsyn puntteihin, että saadaan nukkua. Otin pentuset auton perään ja ajkoin Heinolaan Marin mökille. Kiitosta vaan Marille että päästiin kuokkimaan aidatulle pihalle. Pennut kahlaili lumessa, kiipeili pikkusia mäkiä,temmelsi kuusten juurella, poseerasivat mättäillä, opettelivat hyppimään je pitivät hurjan hauskaa.

Pronssi pitää ihmisistä, se riehuu ja koittaa alistaa muita pentuja. Ihmisten seuraa se kuitenkin rakastaa.
Kun lähdimme kohti porttia, huomasin että alkuperäinen luonne analyysi osui oikeaan. Redi jäi mökin pihalle leikkimään ihan yksin. Sitä ei haitannut vaikka kaikki ihmiset häipyivätkin. Messinki jäi myöskin tutkimaan metsää. Kiira ja kumppanit sitten kipittivät perässä ja toivat itsenäiset seikkailijat takaisin. Nyt meillä on ollut koko ilta hiljaista ja rauhallista. Pennut ovat syöneet reippaasti ja nukkuneet oikosenaan. Pahaa pelkään että ne vain keräävät voimia siihen kun minä haluaisin nukkua.

Automatka selvitti yhden asian. Ainakin neljä pennuista voi huonosti autossa. Tulevat omistajat saavat varautua ajeluttamaan pentuja paljon autolla, jotta ne tottuvat tuohon. Ilona on ollut autoillessa aina hyvävatsainen. Urpo on saatu paljolla matkustamisella tasoittumaan.